1970-luvun populaarimusiikki
Yleistä Suomalaisesta populaarimusiikista 1970-luvulla
Suomessa oli 1970-luvulla ulkomaisten laulujen ylivalta, laulettiin vielä aika paljon käännösiskelmiä.
Suomalainen popmusiikki alkoi jakautua poppiin ja rockiin.
Purkkapoppia tekivät Frederik, Vicky Rosti, Pepe Willberg ja Fredi
Progessiivista rockia Tasavallan Presidentti, Wigwam ja Tabula Rasa.
Piirpauke oli progressiivista rockmusiikkia soittava suomalainen bändi, joka oli bändien joukossa varsinainen outolintu.
Muita 1970-luvun muusikoita ja bändejä olivat Sammy Babitzin, Rauli Badding Somerjoki, Hurriganes, Hector, Karma, Hullujussi, Alwari Tuohitorvi, Jussi & The Boys. Vuonna 1977 Mikko Alatalo osallistui Iltatähti-ohjelmaan kappaleella Rokkilaulaja.
Tältä aikakaudelta on karaokesuosikkeihin jäänyt muunmuassa Frimanin Ajetaan tandemilla. Sammy Babitzinin kuolema vuonna 1974 autokolarissa Äänekoskella oli suomalaiselle populaarimusiikille todella kova isku. Hänen kappaleensa Daa-da, daa-da on kuitenkin jäänyt elämään.
Lisätietoa Suomi 1970
1960-luvun loppupuolella vallitsi maailmalla progressiivisen sekä psykedeelisen rockin kausi. Progressiivisessa rockissa painopiste oli soittamisen virtuoottisuudessa ja vaikeudessa sekä musiikkiin liittyi oleellisesti improvisointi. Psykedeelisessä rockissa oli tavoitteena saavuttaa musiikin avulla toinen ulottuvuus. Musiikkiin liittyi oleellisesti nuorison suosima hippiliike - rauhaa ja rakkautta korostava elämänmuoto. Suomessa psykedeelinen rock ja proge vaikuttivat enimmäkseen 1970-luvun puolella. Tunnetuimpia progeyhtyeitä olivat Wigwam, Tasavallan Presidentti, Kalevala ja Blues Section.
1970-luvulla suomirock alkoi etsiä omaa identiteettiään. Enää ei tyydytty ainoastaan käännöskappaleisiin, vaan sanoituksiin alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ulkokohtaisesta tapahtumien kuvaamisesta siirryttiin henkilökohtaisempiin tilannekuvauksiin ja tunteiden kuvaamiseen, jotka eivät välttämättä aivan ensi kuulemalla ratkea. Perinteistä rock and rollia soittaneen Hurriganes-yhtyeen rinnalle nousi musiikintekijöitä, jotka käyttivät omaperäisempää suomalaista musiikkikieltä. Laulujen ja tekstien tekijöistä nousivat tunnetuiksi mm. Mikko Alatalo sekä Juice Leskinen Coitus Int -yhtyeineen.
Lähteet:
Asplund Anneli & Forstadius Annukka. 1989. Unilintu. Sata suomalaista kehtolaulua. SKS.
Asplund Anneli & Hako Matti toim. 1981. Kansanmusiikki. SKS. Helsinki.
Bob Dylan: Mr. Tambourine man
Jimi Hendrix: Purple haze