This is a free Purot.net wiki
Pages
  • View:

Musiikinteoriaa seiskoille

C-duuriasteikko

Pikku b tarkoittaa sitä, että muualla maailmassa meidän H-niminen sävel on nimeltään B. Meidän B-niminen sävel on muualla maailmassa nimeltään Bb. Miksi näin on meillä Suomessa, ei ole aivan tarkkaa tietoa.

Tavoitteet

Opit nuottien aika-arvot, nimet ja niiden paikan nuottiviivastolla. Tunnistat nuotit nuottiviivastolla. Opit kuuntelemaan erilaisia rytmejä rytmidiktaattien (rytmisanelujen) avulla. Osaat kirjoittaa rytmejä kuulemasi perusteella. Tiedät mikä on tahtilaji ja mistä sen löytää. Opit kuuntelemaan kuinka monta säveltä soi yhtäaikaa eli kuulet sointuja. Opit laulamaan intervalleja. Opit musiikin muodosta intron eli alkusoiton, A-osan, säkeistön, B-osan, kertosäkeen, soolon ja Codan eli loppusoiton.

Varhaista nuottikirjoitusta (kuva: H-T Eklund 2011)

Duuri ja molli

Duurit merkitään isoilla kirjaimilla esim. C-duuri ja mollit pienillä kirjaimilla esim. e-molli.

Jokaisella duurilla on rinnakkaissävellajina molli esim. C-duuri - a-molli

Intervalli

Intervalli tarkoittaa musiikissa kahden sävelen etäisyyttä toisistaan.

Koska musiikin kieli on italia, niin intervallit voi muistaa siten, että prima tarkoittaa ensimmäistä intervalli priimi on siis ensimmäinen intervalli.

Jos olet käynyt italialaisessa ravintolassa, niin ruokalistalla lukee primi piatti eli ensimmäiset lautaset = alkupalat. Pääruoka taas on nimeltään secondi piatti eli toiset lautaset.

Toinen on siis seconda, suomeksi sekunti, kolmas terza eli terssi, neljäs quarta eli kvartti, quinta eli kvintti, sesta eli seksti, settima eli septimi ja ottava eli oktaavi.

Italiassa hississä kulkiessasi voit nähdä terzo plano eli kolmas kerros. Näin musiikin kielestä tulee elävää elämää tänäkin päivänä italiassa. La fermata tarkoittaa pysäkkiä, musiikkikielessä fermaatti tarkoittaa samaa eli siinä pysähdytään.

Soinnut

Olemme harjoitelleet kitarasointuja. Soinnut koostuvat joko kolmesta sävelestä = kolmisointu tai neljästä sävelestä = nelisointu. Soinnussa on terssipinoja eli kolmisointu koostuu kahdesta päällekkäisestä terssistä ja nelisointu kolmesta päällekkäisestä terssistä.

Nelisointuja käytetään paljon esim. jazz- ja viihdemusiikissa sekä myös muussakin populaarimusiikissa.

Neliönuottikirjoitusta (kuva: H-T Eklund 2011)

Musiikin kirjoittaminen

Musiikin kirjoittamiseen käytetään nuottiviivastoa. Nuottiviivasto kehittyi viisiviivaiseksi pitkän kehityksen tuloksena Italiassa.

Aluksi nuottiviivasto oli kolmiviivainen ja tuota kolmiviivaista viivastoa näkee vielä rummuille merkittäessä oppikirjoissa. 

Nuottiviivasto on siis viisiviivainen ja sen ylä- tai alapuolelle kirjoitettaessa käytetään apuviivoja kunkin nuotin kohdalle.

Nuottiviivaston alkuun merkitään nuottiavain, josta tiedämme mistä oktaavialasta on kysymys ja myös sen mille soittimelle teos on kirjoitettu. Oppikirjoissamme käytössä on G-avain kaikissa biiseissä. G-avain näyttää meille yksiviivaisen G-sävelen paikan, joka on toisella viivalla.

Toinen yleisimmistä on esim. pianonuoteissa vasemmalle kädelle soitettavaksi tarkoitettu bassoavain eli f-avain. F-avain näyttää meille pienen f-sävelen paikan, joka on toiseksi ylimmällä viivalla, f-avaimen kaksoispisteiden väliin jäävällä viivalla siis. 

C-avaimia käytetään yleisesti säveltäessä alttoviululle ja toisinaan myös sellolle. C-avainta ei koulun musiikkikirjoissa käytetä.

Viivaston alussa muutakin

Nuottiviivaston alussa voi olla myös etumerkintä, josta tiedämme, missä sävellajissa kukin biisi menee. Näitä etumerkkejä on ristimerkkisiä ja b-merkkisiä. Ristimerkit ylentävät sävelen puolisävelaskelta korkeammalle ja b-merkkit alentavat säveltä saman verran.

Kun nuottiviivaston alussa on näitä merkkejä, on se merkkinä meille, mitkä sävelet ylennetään tai mitkä alennetaan. Nämä sävelet soitetaan pianolla aika usein mustilla koskettimilla.

 

Viivaston alussa on myös tahtiosoituksen merkintä eli kuinka moneen kappaleessa lasketaan. Musiikkikirjassamme suurin osa kappaleista on 4/4-osa tahtilajissa. Tuolloin jokaisessa tahdissa lasketaan neljään. Populaarimusiikissa voidaan käyttää myös alla breve-merkintää (C-kirjain, jonka päälle on vedetty viiva), jolloin laskemme kahteen.

Tahtiosoitus merkitään murtolukuna, jossa ylempi luku osoittaa tahtiosien määrän ja alempi yhden tahtiosan pituuden. 4/4- tahtilajissa on siis neljä neljäsosanuottia tahtia kohti.

Kuva: H-T Eklund 2011

Nuoteillakin on nimet

Niinkuin meillä kaikilla on myös nuoteillakin nimet. Nuottien nimeämiseen on myös ympäristö, jossa ne oleilevat.

Kirjassamme olevat nuotit ovat yksi- ja kaksiviivaisessa oktaavialassa, siis G-avaimen ympäristössä. Niinpä näitä nuotteja kirjoitetaan seuraavalla tavalla: c1, d1, e1, f1, g1, a1, h1, c2, d2, e2, f2, g2. Tämän yläpuolelle menevät kaksiviivaisen oktaavialan nuotit tarvitsevat yläapuviivan. Näitä ovat a2 ja h2. Siitä ylöspäin jatkettaessa puhutaan kolmiviivaisesta oktaavialasta.

Yksiviivaisen oktaavialan alapuolella f-avaimen ympäristössä on pieni oktaaviala. Näitä nuotteja merkitään pienillä kirjaimilla ilman numeroa: c, d, e, f, g, a, h.

Pienen oktaavialan alapuolella on suuri oktaaviala. F-avaimen nuottiviivastolla on muutama suureen oktaavialaan kuuluvista nuoteista, osa merkitään ala-apuviivoilla.

Suuren oktaavialan alapuolella ovat vielä kontra- ja subkontra-nimiset oktaavialat, mutta näitä emme koulusoitossa yleensä tarvitse.

Tässä hyvä sivusto nuottien nimeämistä varten

tee harjoituksia kotonasi, niin tunnistat nuotit helpommin ja osaat soittaa ne tunnilla.

http://www.nuottila.info/2007/index.php?option=com_content&task=category&sectionid=11&id=41&Itemid=31

Toinen hyvä sivusto musateorian harjoitteluun

http://www.solfatreeni.com/dev/?id=2

Harjoittele täällä nuotteja!

http://www.playkidsgames.com/games/musicalNotes/musicalNotes.htm

Klassismin ajan (1700-luku) nuottikirjoitusta (kuva: H-T Eklund 2011)

Discuss & brainstorm

Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.