1960-luvun populaarimusiikki

1960-luku Suomessa

Nuorisolehdet Iskelmä, Suosikki ja Rytmi alkoivat ilmestyä. 

Rautalankayhtyeet soittivat melko yksinkertaista rockmusiikkia the Sounds: Emma 

Suomessa oli voimakas tangobuumi: Olavi Virta

Tanssittiin jivea, twistiä ja letkajenkkaa. Letkajenkkaa tanssittiin myös presidentin linnanjuhlissa vuonna 1964.

Katri-Helena: Puhelinlangat laulaa

Protestilaulut ja folk soivat niin Suomessa kuin muuallakin. 1969 Vietnamin sota oli suurimpana syynä protesti- ja sodanvastaisten laulujen syntyyn.

Danny, Kirka ja Jukka Kuoppamäki aloittivat uransa.

Bändejä: Blues Section, Jormas, Eero, Jussi & The Boys, Topmost

Lisätietoa Suomi 1960

1960-luvulla nousi suosioon rautalankamusiikki. Suomalaisten rockmuusikoiden esikuvina toimivat yleisesti englantilaiset ja yhdysvaltalaiset muusikot. Alunperin rautalankaa esitettiin instrumentaalisesti - rautalankabändin sydämen muodostikin kaksi kitaraa - soolokitara ja komppikitara bassokitaran ja rumpujen täydentäessä kokonaisuuden. Tunnettuja suomalaisia rautalankayhtyeitä olivat mm. The Sounds ja The Strangers. Rautalankamusiikki oli ensimmäinen musiikkityyli, joka oli selkeästi nuorten omaa musiikkia. Instrumentaalimusiikkina se kuitenkin alkuviehätyksen jälkeen alkoi tuntua liian yksitoikkoiselta. Emma-valssi - tällä kertaa rautalanka-versiona - oli jälleen listahitti.

Koko maailman tietoisuuteen nousi kaksi englantilaista huippuyhtyettä 1960-luvulla: The Beatles ja The Rolling Stones. Musiikin tyylikeinona oli tarttuvat sanoitukset, laulustemmat ja eteenpäin vievä beat-rytmi. Muusikot kautta maailman ottivat vaikutteita näistä yhtyeistä ja uusia rockyhtyeitä syntyi huimaavalla vauhdilla. Suomessa syntyneen populaarimusiikin keskeisiksi nimiksi nousivat mm. Danny, Kirka ja Eero & Jussi. ’60-luvun tunnusomainen piirre on, että ulkomaiset hitit käännettiin suomen kielelle. You’re no good - Paha oot; Long tall Sally - Rehtorin luiseva Salli jne…

1960-luvulla Yhdysvaltojen kaupungeissa vallitsi folk-musiikin suuri suosio, jonka yksi suurimpia nimiä olivat mm. Bob Dylan, Arlo Guthrie ja Joan Baez. Usea suomalainen nuori muusikko nousikin pinnalle omien folk-kappaleiden myötä, kuten Jukka Kuoppamäki, Irwin Goodman ja Hector. Rock-Jerrykin muuttui trendikkäästi Folk-Jerryksi.

Lähteet:

Asplund Anneli & Forstadius Annukka. 1989. Unilintu. Sata suomalaista kehtolaulua. SKS.

Asplund Anneli & Hako Matti toim. 1981. Kansanmusiikki. SKS. Helsinki.